Koiran kuulo on noin neljä kertaa tarkempi kuin ihmisen. Siksi koira huomaa usein esimerkiksi lähestyvät askeleet ennen meitä. Samasta syystä kovaääninen musiikki tuntuu koirasta pahemmalta kuin ihmisestä. (Telkänranta 2021, 5.)

Peloilla on myös tarkoitus suojella koiraa vaaroilta, mutta liiallinen arkuus voi aiheuttaa haasteita koiran elämässä. Ääniarkuus ja äänipelot voivat tulla esille koira-arjessa kovien äänten tai pamausten (esim. ukkosen tai ilotulitusten) yhteydessä. Äänipelot voivat puhjeta myös vanhemmalla iällä, jolloin pentuiässä herkkyyttä ei välttämättä ole ollut. Osa ääniarkuuksista on perinnöllisiä. Agilityssä ääniarkuus voi hankaloittaa treenaamista, osalla ääniarkuus taas näkyy vain kisatilanteissa.

Äänet agilityssä (kuva luotu tekoälyn avulla)

Agilityssä erilaisia kovia ääniä voi olla esim.

• Yllättävät kolahdukset – keinun pamahdus, esteiden kaatuminen
• Kovat äänet: haukkuvat koirat, kuulutukset
• Lähtölupa pillillä – tavallinen / elektroninen pilli
• Ihmisten äänet: katsojien äänet tai radalla huutaminen / karjuminen
• Hallin ilmastointi – sen yhtäkkiä päälle meneminen (kova ääni)
• Ulkona kisatessa: ukkonen, kova tuuli

Sisähalli vai ulkokenttä?

Ääniin voi vaikuttaa myös hallien akustiikka (peltihalli vs. kiinteä rakennus – keinonurmi vs. hiekkakenttä). Sisähallissa äänet voivat kuulostaa erilaisilta vs. ulkokisat. Ulkokentällä kisatessa (ilman aitoja) koiran on myös mahdollista nähdä äänen aiheuttaja (voi lisätä hallinnan tunnetta). Lisäksi ääni jakautuu mahdollisesti tasaisemmin. Kokemusten perusteella keinonurmi yhdessä hallissa vaimensi keinun pamausta, joka teki haasteen hiekkakentällä kisatessa (keinun kovemmin pamahtaessa).

Kyselyn perusteella sisähallissa äänimaisema (eri äänet yhdessä) aiheutti ääniarkuutta ja koiran reagointia:

• ”Ulkokentillä koira on huomattavasti rennompi vaikka ääniä olisikin.”
• ”Kaikki sisähallit haastavia. En tiedä onko äänet syy vai mahdolliset kaiut tms.”

Koirissa on paljon eroja, osalle tasainen taustahälinä toimii paremmin kun taas toisille hiljainen treeniympäristö. Kyselyssä tuotiin esiin myös miten eri rakenteet kuten ovet voivat pitää erilaista ääntä: ”Esim millainen ovi hallissa on, toisissa on hidastin ja toiset pamahtaa yrityksistä huolimatta kovaa kiinni”.

”Hallin naapuriyrityksillä on myös merkitystä, toisissa vieressä on autokorjaamo tai padel-halli josta kuuluu yllättäviä ääniä toistuvasti. Osa on irtonaisia rakennuksia ilman näitä häiriöitä.” Näin myös hallin ympäristöllä voi olla merkitystä koiran toimintakykyyn.

Myös säällä voi olla vaikutusta tulevaan treeniin/kisatilanteeseen. Ukkosta pelkäävillä koirilla on todettu veren kortisolitasojen nousevan voimakkaasti pelkotilan aikana ja pysyvän korkeina vähintään 40 minuuttia (Omaeläinklinikka 2020).

Miten ääniarkuus ilmenee? (kuva luotu tekoälyn avulla)

Ääniarkuus voi ilmetä seuraavilla tavoilla: Koira yrittää poistua paikalta, lamaantuu tai säikkyy ja on epävarma. Joissain tilanteissa voidaan nähdä haukkumista, vauhdin hidastumista & koiran ahdistumista / jännittämistä.

Pelon taustalla voi olla tilanne, jossa koira päässyt voimakkaasti pelästymään – kyselyssä erityisesti pillin ääneen liitettiin yksittäinen tilanne.

Äänipelkojen taustalla voi olla myös perinnöllisyyttä. Koiran äänipelon kehittymisen on epäilty olevan osittain perinnöllistä. Äänipelkoon liittyviä geneettisiä tekijöitä tutkitaan ja tulevaisuudessa äänipelon kehittymiseen voisi olla mahdollista vaikuttaa jalostusvalinnoilla.” (Omaeläinklinikka 2020.)

Lisäksi tehdyssä kyselyssä mainittiin seuraavat kokemat:

• ”Puutteellinen sosiaalistaminen pentuaikana”
• ”Tod näk. geneettinen pelko”
• ”Tietyt ikävät kokemukset nuorena”

Mistä lähteä liikkeille?

Ääniarkuutta voidaan kartoittaa ammattilaisten kuten eläintenkouluttajien, sekä eläinlääkärien avuilla. Myös itsenäisesti voi pohtia tilanteen syntymistä ja taustalla olevia tekijöitä. Äänipelot ja ääniarkuudet ovat haastava aiheena, välttämättä yksittäistä tekijää ei aina löydy vaan koko koiran hyvinvointi tulisi huomioida.

Yhdessä valmentajan kanssa voidaan myös miettiä onko jotain keinoa jolla helpottaa tilannetta. Tilanteen olla voimakkaampi voidaan eläintenkouluttajien avulla hakea uusia keinoja tilanteeseen. Haastavat äänipelot voivat vaatia hakeutumista eläinlääkärille, koiran terveydentilan tarkempaan tutkimiseen.

Mitä voi itse pohtia?

• Onko arkuuden laukaissut jokin tilanne?
• Miten tilanteessa toimittu?
• Onko tilanne toistunut?
• Pahentaako jokin tilannetta? (Ilmeneekö esimerkiksi koiran väsyessä tai tehtävän ollessa epäselvä)
• Miltä ääniarkuus näyttää koiran kohdalla = miten koira reagoi ääneen?
• Palautuuko koira äänestä – pystyykö jatkamaan treeniä, syömään, leikkimään?

Miten tilanteessa voi lähteä kokeilemaan?

Jos tilanne on lievä, voidaan kokeilla:

• Voidaanko treeni siirtää kauemmaksi häiriöstä? – Tällöin voidaan seurata / testata mikä on etäisyys minkä on koiran kapasiteetti häiriössä
• Voidaanko treeni siirtää eri ympäristöön? Vaikuttaako eri kenttä / halli treenaamiseen.
• Voidaanko taito opettaa ensin ilman häiriötä? – Riittävä taitotaso ennen häiriötä
• Millaista oma reagointi on tilanteessa?
  • ”Ollaan kuultu ennen syvempää perehtymistä todella monesti ohje: pitää itse esittää kuin ääntä ei olisi kuulunut jotta koira ei kiinnitä siihen huomiota. Vasta kun reaktiot alkoi meillä kasvaa tätä noudattaessa sain selityksen miksi se ei yksinään pelkäävän koiran kanssa toimi. Koiralle se ei muuta tee kuin murenna luottamusta ihmiseen.”
• Voidaanko häiriötreeniä (ääniin) tehdä kotona hitaasti siedättäen tai voidaanko koiran antaa tarkkailla jännittävää ääntä sopivassa tilanteessa?
  • Youtube:sta löytyy myös ääniä, joita voidaan tuoda alkuun hiljaisella, lyhyillä toistoilla & koiran yleisilme huomioiden
    • Koiran pelkoja voi ehkäistä myös totuttamalla sen vähitellen ja pentuna niihin ulkomaailman asioihin, joita se tulee myöhemmin kohtaamaan. Ilotulituksen ääntä on saatavilla äänityksinä, joita voi soittaa kotona aluksi hiljaa ja vähitellen voimistaen. Näin koiran on helpompi suhtautua rauhallisemmin myös aitoon uudenvuoden ilotulitukseen, joka on monelle valmistelemattomalle koiralle kauhun aihe. Vastaavasti liikenteen ääniin, autossa matkustamiseen, hissillä kulkemiseen ja muihin ihmisyhteiskunnan ilmiöihin kannattaa totutella jo pienenä pentuna. Jos koira tulee uuteen kotiin vasta aikuisena eikä ole koskaan ollut esimerkiksi hississä, harjoittelun voi aloittaa syöttämällä sille makupaloja paikallaan olevassa hississä, ennen kuin sillä vielä mennään mihinkään. (Telkänranta 2021, 17).
• Voidaanko tilanteessa hyödyntää oheistoimintaa?
  • Koiran huomion suuntaaminen muualle (esim. nuuhkumatto, tukitemput – selkeä tehtävä), joskus voi myös auttaa että koira saa hetkeksi poistua tilanteesta (tauko ulkona)
    • ”Heti äänen alettua ei nami tai leikki kiinnosta. Kun huomion saa käännettyä yksinkertaiseen treeniin ja yhteiseen tekemiseen, namit ja lelut kelpaavat, vaikka ääni edelleen kuuluisi. Äänen loputtua on normaali.”
    • ”Kun ääni alkaa kuulua, kutsun koiran luo ja teen ensin lähellä yksinkertaisia tuttuja temppuja vuolaasti kehuen, jotta koira keskittyisi muuhun ja saisi positiivisen kokemuksen äänestä huolimatta. Jos ne sujuvat, voimme tehdä äänen aikana esim. yhden esteen tekniikkatreeniä, jossa koira on koko ajan suhteellisen lähellä, saa paljon onnistumisia ja kannustusta. Äänen loputtua treeni jatkuu normaalisti.”
• ”Ennakointivihje kertomaan että on tulossa ääni, vihje joka tarkoittaa että ääni loppui ja voidaan jatkaa hommia ilman huolta, kuplan ja ohjaajalle aktiivisuuden tarjoamista yli kaiken jolloin pienempiä ääniä ei enää huomaa (ja pikkuhiljaa myöskään isompia, kuten kuulutukset, pilli, haukkuminen jne)”

Motivaation rakentamisella voi olla myös vaikutus häiriöihin reagointiin. Motivaation ollessa korkea yhdessä tekemiseen ja lajiin voi se auttaa tilanteissa.

Ääniarkuuksista on hyvä puhua yhdessä, ymmärrystä lisäten. Tilanteen pahentuessa on hyvä hakea lisäapuja ammattilaisilta. Pahimmat äänipelot arjessa voivat vaatia esim. lääkityksen tueksi.

Omaeläinklinikka 2020. Koiran äänipelko. Verkkojulkaisu. https://omaelainklinikka.fi/koiran-aanipelko/. Viitattu 3.9.2024.

Telkänranta, H 2021. Hyvinvoiva koira. Verkkojulkaisu. https://sey.fi/wp-content/uploads/2023/05/SEY_hyvinvoiva_koira_verkkoon_2023_05.pdf. Viitattu 3.9.2024.

Lisäksi tekstin pohjana on käytetty kyselyä, johon lajin harrastajat ovat päässeet kertomaan käytännön kokemuksia ääniarkuuksista lajin parista.